Vanhempana olet varmasti kuullut tämän tuhansia kertoja ennen: Uni on alfa ja omega lapsesi hyvinvoinnille, kehitykselle ja terveydelle. Sitä EI myöskään voi kiistää, se uniasia. Mutta miten varmistat, että lapsesi nukkuu hyvin – ja voiko edes muuttaa rutiinia, kun se on kerran olemassa?<\/p>
Onneksi vastaus on, että voit helposti tehdä monia pieniä asioita, jotta lapsesi nukkuu hyvin ja voit muuttaa rutiinia, vaikka olet ehkä saanut aikaiseksi huonon rutiinin.<\/p>
Hyviä hetkiä!<\/p>
<\/p>
Kysymys on rutiineista<\/h2>
Lapsi tarvitsee turvallisuutta ja rutiineja. Erityisesti nukkumaanmenorutiinit auttavat lastasi nukahtamaan helpommin, koska asiat, jotka tapahtuvat, ovat turvallisia ja tuttuja.
Vanhempina teemme joskus ”hups” ratkaisuja, koska haluamme tehdä kaikkemme antaaksemme lapsellesi hyvän ja turvallisen yöunen, mutta jotkut näistä rutiineista voivat olla epäedullisia – sekä teille että lapsellenne. Onneksi ne ovat kuitenkin muutettavissa, se vaatii vain hieman keskittymistä ja aikaa.<\/p>
Viisi parasta vinkkiämme onnistuneeseen nukkumaanmenorutiiniin ovat:<\/p>
- Ota käyttöön säännöllinen rutiini – ja suunnittele se vauvallesi<\/li>
- Muuta yöstä tylsä – se on nukkumisaika, ei leikkiaika<\/li>
- Pidä tauko nukkumaanmenosta, jos vauva ei ole väsynyt<\/li>
- Anna lapsen nukahtaa turvallisesti itse<\/li>
- Anna nukkumaanmenorutiinin kehittyä lapsesi mukana<\/li>
<\/ol>
Lue lisää viidestä vinkistä alla:<\/p>
1. Ota käyttöön säännöllinen rutiini – ja suunnittele se vauvallesi<\/h2>
Kun yhdistätte nukkumaanmenorutiinin lapsesi rutiinien perusteella, siitä tulee automaattisesti rentouttavampi ilta teille molemmille. Tämä ei tarkoita, että lapsesi hallitsee nukkumaanmenorutiinia. Päinvastoin. Se tarkoittaa vain, että nukkumaanmenorutiinissa on otettu huomioon, mitä lapsesi mieluummin haluaa. Jos on turvallisempaa laittaa yöpuku päälle ennen hampaiden pesua, varmista, että se on osa nukkumaanmenorutiinia. Joina päivinä nukkumaanmenorutiinin voi myös olla hyvä alkaa hieman aikaisemmin tai myöhemmin, riippuen siitä, onko lapsesi väsynyt vai ei.<\/p>
2. Muuta yöstä tylsä – se on nukkumisaika, ei leikkiaika<\/h2>
Yleisesti ottaen on tärkeää luoda rauhallinen ilta, jolloin ei tapahdu paljon muuta kuin nukkumaanmenoa. Tällä tavalla lapsesi ei tunne jäävänsä mistään paitsi ja siksi hän hyväksyy helpommin nukkumaanmenon sekä luovuttaa unen valtaan. Varmista siis, että yö on tylsä kotona. Jos tarvitaan lohdutusta, imetystä tai vaipan vaihtoa, tee se niin rauhallisesti ja mahdollisimman himmeässä valossa.<\/p>
3. Pidä tauko nukkumaanmenosta, jos vauva ei ole väsynyt<\/h2>
Ei ole häpeä keskeyttää nukkumaanmenorutiinia väliaikaisesti, jos lapsesi ei voi rauhoittua ollenkaan. Joina päivinä lapsesi ei vain ole väsynyt nukkumaanmenoaikaan. Tällöin voitte välttää paljon stressiä, jos ette painosta nukkumaanmenomenettelyä. Se voi kestää paljon kauemmin, jos lapsesi väsyy liikaa ja tulee surulliseksi, kuin jos siirrätte nukkumaanmenomenettelyä, kunnes lapsesi on rauhallisempi ja valmis nukkumaan. Voitte esimerkiksi jakaa sen, niin että valmistaudutte menemään nukkumaan – laitatte yöpuku päälle ja pesette hampaat, mutta odotatte viimeisen osan, itse nukkumaanmenoa.<\/p>
Jos nukkumaanmenorutiinia painostetaan läpi, vaikka lapsesi ei ole väsynyt tai on surullinen, se voi joissakin tapauksissa johtaa siihen, että nukkuminen tuntuu pelottavalta tai epävarmalta, ja teillä on siksi vielä vaikeampaa saada lapsi nukkumaan tulevaisuudessa.<\/p>
Älä anna lapsesi tehdä päätöksiä. Liiallinen ajattelu pitää aivot aktiivisina ja keskeyttää samalla nukkumaanmenorutiinin. Sen sijaan, että kysyisit, pitäisikö kanin pehmolelun tulla sänkyyn, ilmoita, että kanin pehmolelu tulee nyt. Jotkut valinnat voivat kuitenkin olla hyvä ja mukava osa nukkumaanmenorutiinia: nimittäin valinta hyvänyönlaulun tai satukirjan välillä. Jos lapsesi on vaikeaa hahmottaa valikoimaa, voit valita kolme kirjaa, joista valita.
4. Tee nukkumaanmenosta turvallinen itsenäisesti
Kun lapsesi oppii nukkumaan omassa huoneessaan, varmista, että olet lähellä ja kurkista usein lapsesi luo. Anna lapsesi tietää, että olet edelleen siellä, vaikka ääniä kuuluu muista huoneista. Voit tehdä tämän menemällä huoneeseen 5-7 minuutin välein. Vältä valon sytyttämistä, vaan silitä lastasi poskesta tai vatsasta. Mene nopeasti ulos, jotta lapsesi ei totu siihen, että olet siellä. Tällä tavoin lapsesi oppii, että voit poistua huoneesta jättämättä häntä tai häntä yksin, ja samalla lapsesi tottuu siihen, että talossa on hieman ääntä.
5. Anna nukkumaanmenorutiinin kehittyä lapsesi mukana
Lapsesi kehityksessä tapahtuu paljon ensimmäisten kuuden kuukauden aikana. Ensimmäinen kuukausi sulautuu hieman yhteen päivään ja yöhön – imetys ja hoito, mutta tämän jälkeen te ja vauva alatte vähitellen saada rutiineja ja tapoja. Tässä vaiheessa myös persoonallisuus alkaa näkyä. Siksi voi olla tarpeen kehittää rutiinia hieman. Ehkä vauva tarvitsee useampia lyhyitä unia tai pidempiä yöunia – ehkä on tarpeen tehdä muita pieniä säätöjä. Sisällyttämällä pieniä muutoksia lapsesi kehitykseen, saat ne hitaasti mukaan teidän rutiiniinne, ja vältät monia radikaaleja muutoksia, kun lapsesi on kehittynyt liikaa.
Bonustips: Näin korjaat 'kieroon' rutiiniin
Ensinnäkin, muistakaa, että ei koskaan ole liian myöhäistä muuttaa tapaa. Kaikkia tapoja voidaan muuttaa sinnikkyydellä ja ajalla. Valitettavasti nämä ovat kaksi asiaa, joita vanhemmilta usein puuttuu. Kuitenkin on kannattavaa investoida hyviin tapoihin, sillä ne tuovat parempaa – ja toivottavasti – pidempää unta sekä teille että lapsellenne.
Ensimmäinen askel on tunnistaa ne tavat, joita pidätte epäedullisina. Muistakaa, että jos tapa toimii todella hyvin teille ja lapsellenne, ei se välttämättä ole jotain, mitä pitäisi muuttaa.
Seuraava askel on löytää ratkaisu siihen ongelmaan, johon olette kiinnittäneet huomiota. Jos lapsi esimerkiksi itkee aina, kun poistutte huoneesta, saatatte joutua käyttämään aikaa palataksenne huoneeseen monta kertaa sen jälkeen, kun olette laittaneet lapsen sänkyyn. Aluksi teidän tulisi olla poissa vain muutaman minuutin, mutta myöhemmin voitte vähitellen alkaa olla poissa pidempään. Voitte myös yrittää muuttaa lapsen ruokailutapoja, jos hän esimerkiksi usein herää yöllä ja haluaa imetystä.
Tämä vaihe vaatii suurta kärsivällisyyttä, koska voi kestää jopa 30 päivää ennen kuin se on tullut osaksi rutiinia. Kuitenkin kaikki tulee vähitellen helpommaksi, koska lapsi tottuu koko ajan siihen, että uusi rutiini on tulossa tavaksi.
Viimeiseksi, mutta ei vähäisimmäksi, on tärkeää, että ette koskaan syytä itseänne siitä, että olette saaneet aikaiseksi epäedullisen tavan. Käyttäkää sen sijaan energiaanne saadaksenne tavan muutettua johonkin järkevämpään – te ja lapsenne tulevat olemaan paljon onnellisempia pitkällä aikavälillä.
