Raskaana ollessasi saat paljon neuvoja, ohjeita ja varoituksia. On vaikeaa löytää selkoa siitä, mihin oikeasti kannattaa uskoa ja mikä on vain myyttiä.
Erityisesti raskauden aikana liikuntaan liittyen on monia sitkeitä myyttejä, jotka saavat useimmat raskaana olevat naiset ajattelemaan, että heidän tulisi pysyä täysin rauhassa, kunnes vauva syntyy.
Todellisuudessa fyysisellä aktiivisuudella raskauden aikana on kuitenkin monia hyödyllisiä vaikutuksia, eikä siitä tarvitse olla huolissaan. Raskaana olevat naiset saavat itse asiassa merkittävästi vähemmän urheiluvammoja kuin naiset, jotka eivät ole raskaana. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että raskaana ollessa on taipumus olla erityisen varovainen, ja yleensä vältetään vaarallisia urheilulajeja.
Yleisesti ottaen ei todellakaan pidä rajoittaa liikuntaa ja urheilua raskaana ollessa, vaikka olisit ehkä kuullut muuta. Käymme läpi joitakin yleisimpiä myyttejä liikunnasta raskauden aikana.
5 myyttiä liikunnasta raskaana
1) ”Kun liikun, vauvallani ei ole tarpeeksi happea”
Raskaana ollessasi kehosi tuottaa noin 1,3 litraa ylimääräistä verta. Kun liikuntasi aikana lihaksesi tekevät työtä ja tarvitsevat enemmän verta, on silti riittävästi, jotta vauva saa tarvitsemansa ravinnon ja hapen.
2) ”Liikunnan aikana kuumenen liikaa, mikä voi olla haitallista vauvalleni”
Olet ehkä huomannut, että hikoilet enemmän kuin ennen raskautta. Se on täysin normaalia. Raskaana ollessa verenkierto ihoon lisääntyy, mikä saa sinut hikoilemaan nopeammin, kun kehon lämpötila nousee.
Lisäksi raskaana ollessasi hengität syvemmälle. Tämä tarkoittaa, että ilmanvaihto on tehokkaampaa, ja uloshengitetystä ilmasta vapautuu lämpöä.
Raskaana olevan kehon prosessit tarjoavat siis lisäsuojaa ylikuumenemiselta, joten siitä ei tarvitse olla huolissaan.
3) ”Kun olen raskaana, minun tulisi vähentää aktiivisuustasoa”
Jos olet tottunut korkeaan fyysisen aktiivisuuden tasoon, on vain hyvä ylläpitää sitä raskauden aikana. Voit hyvin juosta, harrastaa sykettä nostavaa liikuntaa tai voimaharjoittelua ollessasi raskaana. Muista vain kuunnella kehoasi. Jos esimerkiksi alat tuntea olosi epämukavaksi tai saat supistuksia, voi olla hyvä idea pitää tauko harjoittelusta tai harjoitella hieman vähemmän intensiivisesti. Muuten ei ole mitään estettä harjoittelulle raskauden aikana, ja se on itse asiassa vain terveellistä sinulle ja vauvallesi.
4) ”Raskaana ollessa kävelyllä tai pyöräilemisellä ei ole terveyshyötyjä”
Harjoittelusi ei tarvitse olla kovin raskasta ja intensiivistä, jotta sillä olisi myönteisiä vaikutuksia. Kevyt fyysinen aktiivisuus voi auttaa suojaamaan useilta sairauksilta, kuten diabetekselta ja sydän- ja verisuonitaudeilta. Jopa matalatehoisella fyysisellä aktiviteetilla, kuten kävely- tai pyöräilyretkellä, veren rasvakoostumus paranee. Tämä johtuu siitä, että lihaksesi oppivat paremmin muuttamaan rasvaa energiaksi. Siksi on ehdottomasti kannattavaa harrastaa kevyttä liikuntaa raskaana ollessasi.
5) ”Suuren vatsan kantamiseksi on tehtävä paljon keskivartaloharjoituksia raskaana ollessa”
Tässä myytissä on jotain totuutta. On tosiaan totta, että sisäisen lihaskorsetin harjoittaminen, eli sisäisen ja ulkoisen vinojen vatsalihasten sekä poikittaisen vatsalihaksen treenaaminen, on hyödyllistä. Kun näin tekee, kehon yleinen ryhti ja vakaus paranevat, mikä voi ehkäistä tyypillisiä raskausvaivoja, kuten selkä- ja lannesärkyä.
Raskausviikon 20 jälkeen kuitenkin suositellaan, ettei suoraa vatsalihasta treenata. Tämä johtuu siitä, että raskausvaiheessa vatsa on kasvanut niin suureksi, että se työntää lihakset sivuille. Keskelle jää siis vain sidekudosta, jota ei voi harjoittaa.
Jos suoraa vatsalihasta harjoitetaan 20. viikon jälkeen, vatsa nousee teräväksi keskeltä. Tämä ei ole vaarallista, ja heti kun vatsa harjoitus on ohi, vatsa palaa takaisin normaaliin muotoonsa. Se on vain tarpeetonta, koska et harjoita mitään lihaksia. Saat siis enemmän irti keskittymällä sisäisen lihaskorsetin vahvistamiseen.
